1. Miten ruokahävikki määritellään?

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruoan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Luku sisältää vain alun perin syömäkelpoisen ruuan, eli ei luita tai muita syömäkelvottomia osia. Suurin yksittäinen hävikin lähde ovat kotitaloudet, mutta ruokahävikkiä syntyy koko edellä mainitussa ruokaketjussa.  

2. Mitä vaikutuksia ruokahävikillä on?

Ruoankulutuksella ja -tuotannolla on väistämättä vaikutuksia ympäristöön: ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kaikista yhteenlasketuista kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaa enemmän.

Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi tuotanto kuluttaa ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja.

Maailman viljelyskelpoisesta maasta kolmannes käytetään sellaisen ruoan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, alkutuotannossa tehty työ on turhaa ja samoin myös tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan. Lisäksi kallisarvoiset raaka-aineet menevät hukkaan.

3. Miten ruokahävikkilaskuri toimii ja
perustuuko laskuri tutkimustietoon?

Ruokahävikkilaskuri perustuu vuosina 2010–2012 tehtyyn Luonnonvarakeskuksen (Luke) laajaan Foodspill-ruokahävikkipäiväkirjatutkimukseen, jossa seurattiin kotitalouksien tuottamaa ruokahävikkiä kvantitatiivisesti kahden viikon ajan. Ruokahävikin mittaamisen ja taustatietojen lisäksi osallistujat vastasivat yli sataan ostoskäyttäytymiseen ja ruokahävikkiin liittyvään kysymykseen. Tutkimusotteena päiväkirjatutkimus mahdollistaa ruokahävikin taustalla olevien korrelaatioiden selvittämisen, päinvastoin kuin esimerkiksi lajittelututkimukset.

Ruokahävikkilaskurin kysymykset on valittu tilastollisin menetelmin laajasta aineistosta siten, että ruokahävikkiennuste olisi mahdollisimman tarkka rajallisella määrällä kysymyksiä. Kysymyslomakkeessa kysyttyjen tietojen vastaukset korreloivat tutkitusti kokonaishävikin kanssa. Syy-seuraussuhdetta ei välttämättä ole, vaan korrelaatio saattaa johtua taustalla vaikuttavista tekijöistä. Ruoka-aineiden hinta-arviot perustuvat niin ikään Foodspill-tutkimukseen, mutta hinnat on päivitetty Tilastokeskuksen kuluttajahintatietojen pohjalta.

4. Mihin tutkimukseen tieto hukkaan menneestä rahasta perustuu?

Ruoka-aineiden hinta-arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen Foodspill-tutkimukseen, jossa aineiston muodostivat tutkimuksessa mukana olleiden perheiden todelliset kauppaostokuitit. Hinnat on päivitetty Tilastokeskuksen kuluttajahintatietojen pohjalta.

5. Mihin tieto ruokahävikin aiheuttamasta
kasvihuonekaasupäästöstä perustuu?

Ruokahävikin ilmastovaikutus syntyy turhan ruoan tuottamisesta ja erityisesti maataloudesta ja sen biologisista prosesseista kuten esimerkiksi märehtijöiden rehunsulatuksen metaanipäästöinä ja viljelymaasta vapautuvina typpioksiduulipäästöinä. Ruokahävikin ilmastovaikutusten arvioiden pohjana ovat lukuisat Luken elintarvikeketjujen ilmastovaikutus- eli hiilijalanjälkitutkimukset ja asiakastyöt sekä lisäksi vastaavat kansainväliset tutkimukset ja näiden tausta-aineistot. Ruokahävikin hiilijalanjälkiarviot on tehty tuoteryhmätasolla.

6. Miksi ympäristövaikutuksista
on esillä vain hiilijalanjälki?

Tällä hetkellä ei ole saatavana muuta tutkittua tietoa, jolla olisi mahdollista arvioida hävikin muita ympäristövaikutuksia.

7. Mitä Paulig tekee hävikin
vähentämiseksi?

Teemme jatkuvaa kehitystä tehostaaksemme tuotantoprosessejamme ja etsimme uusia innovaatioita, jotta voisimme minimoida jätteen määrän. Esimerkiksi tortillatehtaallamme Belgiassa ja UK:ssa olemme kehittäneet prosessin, jolla saamme palautettua ylijäämätortillataikinaa takaisin tuotantoprosessiin, niin että se ei vaikuta tuotteen laatuun. Venäjän kahvipaahtimolla kahvinkuoria hyödynnetään myös jatkojalostukseen ja niistä tehdään eläinten rehua.

Ruokahävikin vähentäminen on osa tuotannon tehostamiseen tähtäävää, strategista ohjelmaamme. Ohjelma on toteutettu yhdellä tehtaallamme Ruotsissa ja laajennamme sitä muille tehtaillemme. Otamme huomioon ruokahävikin myös tuotteidemme ja pakkaustemme suunnittelussa. Tänä vuonna tutkimme myös yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ruokahävikin syntymistä raaka-aineiden hankintaketjun alkupäässä. Haluamme ymmärtää, millä tuotekategorioilla ja raaka-aineilla on suurin vaikutus ruokahävikkiin ja selvittää, miten hävikkiä voi vähentää raaka-aineiden tuotantomaissa.

Lisää esimerkkejä siitä, kuinka Paulig vähentää hävikkiä omassa toiminnassaan, löydät täältä. 

8. Miksi en saa laskurilla hyvää hävikkilukua,
vaikka en heitä juuri koskaan mitään pois?

Laskuri antaa tutkimukseen perustuvan keskiarvon, joten talouden todellinen hävikki saattaa olla jonkin verran annettua lukua suurempi tai pienempi. On myös hyvä huomata, että todella pienistä määristä päivittäistä hävikkiä kasautuu vuoden mittaan yllättävän suuri määrä. Esimerkiksi mediaanitulos 20 kg/vuosi/henkilö vastaa noin 50 g päivittäistä jätettä, jonka ylittää esimerkiksi heittämällä kahdesti viikossa pois kupillisen (2 dl) valmista kahvia. 
9. Vaikuttaako ruokavalioni 
tyyppi ruokahävikkilukuuni?
Ruokahävikkiluku määrittyy ruokahävikin määrän, kotitalouden koon, ruokavalion (liha/kasvis/maitotuotteet), kotitalouden ruoan ostajan sukupuolen ja ruokaostoksiin käytetyn rahan perusteella. Eli esimerkiksi sillä, onko ruokavalio kasvis- vai lihapainotteinen, on vaikutusta ruokahävikkiluvun muodostumiseen.

10. Miksi laskurin kysymyksissä
kysytään kaupassakävijän sukupuolta?

Talouden tyyppi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen. Esimerkiksi yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan eniten, syntyy myös kaikkein eniten ruokahävikkiä. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä vuosittain.

11. Miten minä/yritykseni/organisaationi
voi olla mukana ruokahävikkiprojektissa?

Voit aloittaa laskemalla oman ruokahävikkilukusi ja jakamalla tietoa laskurista käyttämissäsi sosiaalisen median kanavissa. Jos kulutuskäyttäytymisesi muuttuu, voit laskurin avulla myös arvioida muutosten vaikutusta hävikin määrään, arvoon ja hiilijalanjäljen kokoon. Ruokahävikkilaskurin tarkoituksena on innostaa hävikin vähentämiseen.

Toivomme yhteydenottoja asiasta kiinnostuneilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Olemme Pauligilla uteliaita kuulemaan yhteistyöideoista, joiden avulla voisimme yhdessä parantaa tilannetta.
12. Mihin dataa kerätään?
Emme kerää laskurista dataa talteen.
TAKAISIN KOTISIVUILLE