On aika laskea hävikkiä
Ruoantuotannossa ja -kulutuksessa syntyy hävikkiä, jolla on vaikutuksia sekä ympäristöön että talouteen. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta noin 25 kiloa henkilöä kohden. Rahassa mitattuna hävikin arvo on vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa.

Ruokahävikkiä syntyy vääjäämättä, mutta hävikin määrää voidaan vähentää sekä ruoantuotannossa että kodeissa. Ruokahävikkiprojektin tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, auttaa arvioimaan, paljonko omassa kotitaloudessa syntyy ruokahävikkiä ja innostaa hävikin vähentämiseen.
LUE LISÄÄ
RUOKAHÄVIKKILASKURI

Kokeile ruokahävikkilaskuria

Ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy ruokahävikkiä vuositasolla. Samalla saat arvion myös syntyvän hävikin rahallisesta arvosta, hävikin aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja voit verrata näitä lukujasi suomalaisten kotitalouksien vastaaviin keskimääräisiin lukuihin.
ALOITA
NÄIN LASKURI TOIMII
Ruokahävikkilaskuri perustuu vuosina 2010–2012 tehtyyn Luonnonvarakeskuksen (Luke) laajaan Foodspill-ruokahävikkipäiväkirjatutkimukseen, jossa seurattiin kotitalouksien tuottamaa ruokahävikkiä kvantitatiivisesti kahden viikon ajan. Ruokahävikin mittaamisen ja taustatietojen lisäksi osallistujat vastasivat yli sataan ostoskäyttäytymiseen ja ruokahävikkiin liittyvään kysymykseen. Tutkimusotteena päiväkirjatutkimus mahdollistaa ruokahävikin taustalla olevien korrelaatioiden selvittämisen, päinvastoin kuin esimerkiksi lajittelututkimukset.

Ruokahävikkilaskurin kysymykset on valittu tilastollisin menetelmin laajasta aineistosta siten, että ruokahävikkiennuste olisi mahdollisimman tarkka rajallisella määrällä kysymyksiä. Kysymyslomakkeessa kysyttyjen tietojen vastaukset korreloivat tutkitusti kokonaishävikin kanssa. Syy-seuraussuhdetta ei välttämättä ole, vaan korrelaatio saattaa johtua taustalla vaikuttavista tekijöistä. Ruoka-aineiden hinta-arviot perustuvat niin ikään Foodspill-tutkimukseen, mutta hinnat on päivitetty Tilastokeskuksen kuluttajahintatietojen pohjalta.

Ruokahävikin ilmastovaikutus syntyy turhan ruoan tuottamisesta ja erityisesti maataloudesta ja sen biologisista prosesseista kuten esimerkiksi märehtijöiden rehunsulatuksen metaanipäästöinä ja viljelymaasta vapautuvina typpioksiduulipäästöinä. Ruokahävikin ilmastovaikutusten arvioiden pohjana ovat lukuisat Luken elintarvikeketjujen ilmastovaikutus- eli hiilijalanjälkitutkimukset ja asiakastyöt sekä lisäksi vastaavat kansainväliset tutkimukset ja näiden tausta-aineistot. Ruokahävikin hiilijalanjälkiarviot on tehty tuoteryhmätasolla.
KYSYMYS 1/6

Kuinka monta henkeä talouteesi kuuluu?

1
1
6
EDELLINEN
SEURAAVA
KYSYMYS 2/6

Kuka taloudessasi yleensä ostaa ruoan?*

Nainen
Mies
Muunsukupuolinen
Vuorotellen
En halua vastata
*Tutkimustiedon valossa ostosten tekijän sukupuoli vaikuttaa kotitaloudessa syntyvän hävikin määrään.
SEURAAVA
EDELLINEN
KYSYMYS 3/6

Miten tärkeä hinta
on ruokaostoksia tehdessäsi?

Ei olennainen
Vaikuttaa hieman
Vaikuttaa jonkin verran
Vaikuttaa merkittävästi
Vaikuttaa erittäin paljon
SEURAAVA
EDELLINEN
KYSYMYS 4/6

Lajitellaanko taloudessasi jätteitä?

Aina
Usein
Joskus
Ei koskaan
EDELLINEN
SEURAAVA
KYSYMYS 5/6

Miten kuljet yleensä kauppamatkan?

Henkilöautolla
Julkisilla
Pyörällä
Kävellen
Ostan ruuat verkkokaupasta
EDELLINEN
SEURAAVA

Kuinka usein kotitaloudessasi heitetään pois seuraavia elintarvikkeita?

Seuraavissa kysymyksissä ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syötäväksi tarkoitettua ruokaa, ei esimerkiksi banaanien tai appelsiinien kuoria, kahvinporoja tai eläinten luita.
Seuraavissa kysymyksissä ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syötäväksi tarkoitettua ruokaa, ei esimerkiksi banaanien tai appelsiinien kuoria, kahvinporoja tai eläinten luita.*
KYSYMYS 6/6
Katso ruokahävikkilukusi
EDELLINEN
*Lähes päivittäin, Viikoittain, Kuukausittain, Hyvin harvoin, Ei koskaan / taloudessa ei syödä tätä tuotetta
Lähes päivittäin
Lihaa
Lähes päivittäin
Kotiruokaa
Lähes päivittäin
Muita
tuotteita
Juotko kahvia?
KYLLÄ
EI
Kahvinjuontia käsittelevän kysymyksen muoto eroaa muista, koska taustalla oleva tutkimus ei ole sama kuin muissa kysymyksissä.
Lähes päivittäin
Hedelmiä tai vihanneksia
Lähes päivittäin
Leipää
Lähes päivittäin
Juustoa
Lähes päivittäin
Muita maitotuotteita
Lähes päivittäin
Kalaa
Tuloksesi
kg
477
Ruokahävikin määrä / vuosi
Taloudellinen arvo / vuosi
Powered by AskKauko
5
Suomalaisten keskimääräinen ruokahävikkiluku
323 kg/CO2
Hävikin hiilijalanjälki / vuosi
Sama määrä päästöjä syntyy, kun ajat henkilöautolla
2 105 km
TAKAISIN ALKUUN
Sinä
Suomi
Sinä
Suomi
Sinä
Suomi
CO2
kg
Ruokahävikkilukusi on huomattavasti keskiarvoa isompi eli kotonasi syntyvän hävikin hiilijalanjälki on selvästi suurempi kuin suomalaisissa kotitalouksissa keskimäärin Ruokahävikkilukusi syntyy suhdelukuna hävikkisi tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Laskuri perustuu pitkälti Luonnonvarakeskuksen Foodspill-ruokahävikkipäiväkirjatutkimukseen ja aineistolle tehtyyn faktorianalyysiin.
Vinkkejä hävikin pienentämiseen
Jaa tuloksesi
Ruokahävikin vaikutukset

Tyhjäksi syödyt lautaset säästävät rahaa ja ympäristöä

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa, eli noin 25 kiloa henkilöä kohden. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta.

Ruoankulutuksella ja -tuotannolla on väistämättä vaikutuksia myös ympäristöön: ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kaikista yhteenlasketuista kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain
asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaa enemmän.

Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi
tuotanto kuluttaa ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja. Maailman viljelyskelpoisesta maasta kolmannes käytetään sellaisen ruoan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, alkutuotannossa tehty työ on turhaa ja samoin myös tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan. Lisäksi kallisarvoiset raaka-aineet menevät hukkaan.
VINKIT
Kuinka Paulig vähentää ruokahävikkiä?

Hävikin vähentäminen on helppoa

Jokaisen suomalaisen arvioidaan heittävän pois vuosittain noin 25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yleisin syy ruoan poisheittämiseen on ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanhentuminen. Lisäksi hävikkiä aiheuttavat ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta syödä enää uudelleen. Eniten heitetään pois kasviksia ja maitotaloustuotteita.
Oman ruokahävikin määrään on helppo vaikuttaa ja hävikin vähentäminen onnistuu pienillä teoilla:
Arvioi ruoan todellista tarvetta ja osta ruokaa tarpeeseen. Jos et tiedä, miten aiot hyödyntää tuotteen, älä osta sitä.
Lue elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä.
Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä tämän jälkeen – elintarvikkeen kunnon pystyy arvioimaan haistamalla ja maistamalla.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
Siivoa jääkaappi usein, jotta tiedät, mitkä ruoat ovat menossa vanhaksi.
Pakasta ylijäänyt ruoka ja muista hyödyntää pakastamasi ruoat.
Tuunaa ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji seuraavalle päivälle – tutustu hävikkireseptiikkaan ja katso, miten myös hävikkikahvin voi hyödyntää ruoanlaitossa.
Pelasta hyvät elintarvikkeet haaskuulta ja säästä rahaa – hyödynnä esimerkiksi punaisella tai -30 % -lapuilla varustetut tuotteet.

Mitä Paulig tekee
ruokahävikin vähentämiseksi?

Kansainvälisenä elintarvikealan yrityksenä ja vastuullisuuden edelläkävijänä ruokahävikin vähentäminen on Pauligille tärkeää. Pauligin vastuullisuusohjelma perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osana tätä kattavaa ohjelmaa Pauligin tavoitteena on puolittaa arvoketjussaan syntyvä ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Ruokahävikkiä syntyy koko arvoketjussa aina raaka-aineiden viljelystä ruoan tuotantoon ja kulutukseen saakka.

Pauligin ja Helsingin yliopiston tutkimus kartoittaa ruokahävikin syntymistä Pauligin toimitusketjun alkupäässä ja auttaa löytämään keinoja vähentää ruokahävikkiä raaka-aineiden tuotantoketjussa. Tutkimus auttaa Pauligia ymmärtämään paremmin, mitkä tuotekategoriat ja raaka-aineet aiheuttavat suurimman vaikutuksen ja mitä keinoja ruokahävikin vähentämiselle on näissä alkuperämaissa. Tämä Pauligin tilaama
tutkimus auttaa myös muita ruoantuottajia tulevaisuudessa.
Omassa toiminnassaan Paulig kehittää jatkuvasti innovatiivisia tapoja vähentää ruokahävikkiä:
Tietoa projektista
Paahtimoiden hävikistä biokaasua
Paahtimoiden hävikistä biokaasua
Paulig hyödyntää Suomen kahvituotannossa syntyvän hävikin biokaasun tuotantoon. Kaikki kahvit myös paahdetaan Suomessa biokaasulla, ja esimerkiksi Pauligin suurin paahtimo Vuosaaressa on toiminut biokaasulla elokuusta 2015 alkaen.

Ruokahävikin osalta myös pakkauskehityksellä on suuri merkitys. Pauligin pakkauskehityksessä ensisijainen tehtävä on aina varmistaa ruuan hyvä säilyvyys.
KAFFE BUENO – KAHVIJÄTTEESTÄ KOSMETIIKKAA
Kaffe Bueno – kahvijätteestä kosmetiikkaa
Pauligin pääomasijoitushautomo PINC sijoittaa startupeihin, jotka kehittävät tulevaisuuden ruokaan liittyviä innovaatioita. PINC on sijoittanut esimerkiksi tanskalaiseen Kaffe Bueno -start-up-yritykseen, joka hyödyntää Pauligin Vuosaaren paahtimon kahvijätettä ja jalostaa siitä ainesosia kosmetiikkaa ja funktionaalisia elintarvikkeita varten.
TEHOKASTA TORTILLATUOTANTOA
Tehokasta tortillatuotantoa
Lähes kaikki Pauligin tortillatehtailla syntyvä hävikki käytetään eläinrehun valmistukseen. Esimerkiksi Ruotsin Landskronassa tortillatehtaan kumppanina toimii paikallinen siankasvattaja, joka käyttää tortillatuotannossa syntyvän hävikin joko eläinrehun tuotantoon tai lannoitteen valmistukseen peltoja varten.

Lisäksi edistyneen tuotantotekniikan ansiosta tehtailla Isossa-Britanniassa ja Belgiassa valmiit tortillat kyetään hyödyntämään uudelleen tuotannossa, jos on tarpeen: mikäli esimerkiksi tortillaletut ovat vääränkokoisia, ne voidaan muuttaa uudelleen taikinaksi.
Ruokahävikkiprojekti
Ruokahävikkiprojekti kiinnittää huomion jokaisen kotikeittiön hävikkiin ja sen vähentämiseen
Paulig vähentää hävikkiä osana vastuullisuusohjelmaansa
On aika laskea hävikkiä
Tule mukaan
LUE LISÄÄ
Ruokahävikkiprojekti kiinnittää huomion jokaisen kotikeittiön hävikkiin ja sen vähentämiseen
Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen käynnistämän ruokahävikkiprojektin tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, auttaa hahmottamaan oman kotitalouden ruokahävikin määrää ja innostaa hävikin vähentämiseen.

Projektin sydän on ruokahävikkilaskuri, jonka avulla pystyy arvioimaan omassa kotitaloudessaan syntyvän hävikin rahallisen arvon, hiilijalanjäljen ja määrän.
Lisäksi laskuri tuottaa erityisen ruokahävikkiluvun, joka kertoo hävikin ilmastovaikutuksesta. Näitä kaikkia lukuja pystyy myös vertaamaan suomalaisten kotitalouksien keskiarvoihin.

Laskurin tarkoituksena on innostaa meitä jokaista tarkastelemaan omia kulutustapojamme ja pohtimaan, kuinka voisimme itse vaikuttaa kotona syntyvän hävikin määrään.
LUE LISÄÄ
Paulig vähentää hävikkiä osana vastuullisuusohjelmaansa
Ruokahävikin vähentäminen on osa Pauligin vuoteen 2030 tähtäävää, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa vastuullisuusohjelmaa, johon kuuluvat vastuullisemmat tuotteet ja palvelut, ilmastotoimet- ja kiertotalous sekä oikeudenmukainen ja osallistava toimintatapa. Paulig tavoittelee arvoketjunsa ruokahävikin määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä.

Tehtävänämme on edistää kestävää ruoan tulevaisuutta, ja kutsumme ruokahävikkiprojektin avulla myös kotitaloudet mukaan vähentämään hävikkiä.
LUE LISÄÄ
On aika laskea hävikkiä
Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Tällä hetkellä koko ruokaketjussa heitetään miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa pois (10–15 % tuotetusta ruoasta). Jos ruoka päätyy hävikkiin, alkutuotannossa tehty työ on turhaa ja myös tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan. Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi tuotanto kuluttaa ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa: 30 % koko ruokaketjun hävikistä. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa eli noin
25 kiloa henkilöä kohden. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta.
Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.

Myös Suomen ruokateollisuudessa syntyy vuosittain suuri määrä hävikkiä – jopa 75–105 miljoona kiloa, mikä tekee 20 % ruokaketjun hävikistä.

Yrityksesi tai organisaatiosi on tervetullut mukaan ruokahävikkiprojektiin

Haluaako yrityksesi tai organisaatiosi saada lisätietoja ruokahävikkiprojektista tai tulla mukaan vähentämään ruokahävikkiä?

Lähetä meille vapaamuotoinen viesti, niin olemme sinuun yhteydessä.
media@paulig.com
Usein kysytyt kysymyksetQ & LÄHTEET