Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Tällä hetkellä koko ruokaketjussa heitetään miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa pois (10–15 % tuotetusta ruoasta). Jos ruoka päätyy hävikkiin, alkutuotannossa tehty työ on turhaa ja myös tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan. Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi tuotanto kuluttaa ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa: 30 % koko ruokaketjun hävikistä. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 107–137 miljoonaa kiloa eli noin henkilöä kohden. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin
Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.
Myös Suomen ruokateollisuudessa syntyy vuosittain suuri määrä hävikkiä – jopa 75–105 miljoona kiloa, mikä tekee 20 % ruokaketjun hävikistä.